Viking Grace koeajettu!

Viking Grace koeajettu!

Moiz! Nyt on uuden uutukainen Viking Grace koeajettu (ei konkreettisesti). Mikä on tämän kaiken juhlinna takana? No, täytyyhän tuo uusi laiva nyt nähdä, kun sitä on niin mainostettu. Kyllä, olen juuri niitä mainosten uhreja! Meillä on vaan ollut tapana käydä kerran vuodessa aina risteilyllä. Yleensä tosin mennää Hesasta ja käydään Tukholmassa maissa. 

Tällä kertaa hypättiin Gracen kyytiin ja nautitiin luksuksesta. Varsinainen luksuslaiva se olikin! Itse en liiemmin välitä laivailusta (vaikea uskoa), kun se heiluminen ja keikkuminen ei oikeen iske. Mutta ah, mikä laiva! Se oli  aivan mahtava. Kakki oli uutta ja kiiltävää. Ainoat rasvaiset sormenjäljet löytyivät vain itse tekemällä. Siellä oli lapsille kaksi omaa leikki ja oma "touhula" nuorille. Valtavia tyynyjä, kirkkaita valoja, liikkuvia osia ja kaikenlaista sälää löytyi kaikkialta. Ei siellä laivalla tosin ihan tavis vaatteilla kehdannutkaan liikkua, vaikka toisaalta matkatovereina oli lähinnä iäkkäämpää porukkaa. Uusi ja hiano se oli!

Upeita värimaailmoja ja monta erilaista tanssilattiaa löytyi. Vogue on laivan ehdoton tanssilava ja sitä herkkua onkin kahdessa kerroksessa. Suositelen kuuntelemaan Elixir nimistä bändiä, ehdottomasti. Mitäs muuta--hytit olivat perinteisiä ja hauskoja. Rahaa ei oltu missään säästelty. Rahaa laivalla sai itsekkin palamaan mm. houkuttelevilla drinkeillä, myymälän herkuilla, raha-masiinoilla (k-18--Hah!) ja tietenkin ruualla. Voisin ylistää kaikki laivan ruokatarjoilut maasta taivaisiin, mutta edes se ei tekisi oikeutta ravintola Auroran himokalliille buffetille. Tuli syötyä sellaisia herkkuja, että huh huh. Sain lisätä "olen maistanut" eläimiä listalleni. Uusimpina tulokkaina ovat: ankerias, mustekkalan ne itse lonkerot ja lahnan mäti. 

Suosittelen ehdottomasti, mikäli kaipaat elämääsi pientä hemmottelua ruuan tai minkä vaan suhteen. =D 

P.S. Tutustuin Voguessa kahteen todella mukavana pariskuntaan. Hankin aina tuttavia. Toinen miehistä oli ollut rakentamassa laivaan lattioita ja juttuja kyllä riitti. Älkää siis arastelko olla ystävällisiä, sillä hymyyn voi saada upean palkinnon. =)

Talven sydämmessä <3

Olen ehdottomasti oinas ja villi kevään lapsi, joten lopputalvi on odotettavasti rankkaa aikaa. Kevät alkaa jo häämöttää lisääntyvän valon myötä, vaikka matkaa on vielä paljon. Tammikuu on näet sydäntalvia ja tulevat pakkaset kruunavat kyseisen arvonimen. Minulla on monia syitä vihata talvea ja juuri talvea kaikista vuodenajoista.

Huonoa talvessa:

• On kylmä, enkä pidä kylmästä. Joutuu pukeutumaan aina pitkään takkiin ja silti jalkoja paleltaa. Lisäksi äärimmäisen huono verenkiertoni tuntuu jääkylminä sormina ja jatkuvasti palelevina varpaina.
• Posekin helottavat kuin kaksi tomaattia oltuani hetken ulkona. Se helotuksen määrä ja väri on vertaansa vailla, kiitos vaalean ihoni. 
• Asun kaksikerroksisessa puulämmitteisessä talossa, jossa sähkölämmitys löytyy vain suihkutiloista. Tämä tarkoittaa, että KOKO yläkertamme autioituu aina talvisin ja juuri siellä sijaitsee oma huoneni ja samoin oma sänkyni. Lämpiminä öinä menen tuhannen vällyn alle palelemaan, mutta suurimman osan talvea nukun aina alakerran sohvalla. Kyllä, sohva on n.4 kk vuodessa sänkynäni ja voi kertoa, että lattialla nukkuminenkin on mukavampaa. (Täytyy joskus avautua lattialla nukkumisen riemuista.)
• Kuten edellä mainitsin: puulämmitteinen talo => vaati polttopuita => kannamme aina koulun jälkeen polttopuita sisälle. Kiitos talvi.
• Ison pihamme auraaminen vie rutosti aikaa, puhumattakaan kotitiestämme. Yleensä kun lunta tulee jätämme auton naapuriin ja kävelemme sen 300m kotiin ja aamulla taas autolle.
• Pimeys on väsyttävää. Kun herään aamulla on pimeää, kun menen kouluun on pimeää, kun pääsen koulusta on pimeää ja siinä se loppuilta meneekin pimeydessä. Onneksi omistan hyvän pimeänäön, sillä meillä ei ole tietoakaan pihavaloista. Lähimmät valotolpat löytyvät n. 3 km päästä.
• Lopuksi kaikkien rakastama ja joka talvinen ihmeemme: sähkökatkokset. taskulamppuja on ympäri kämppää ja joskus saattaa olla kolmekin päivää sysipimeyttä. Yritä sitten tehdä läksyjä tai mitään kynttilänvalossa.

Siinä olikin varmaan kaikki. Nämä asiat siis kävin mielessäni läpi aamulla, kun kirosin talvea maan rakoon, mutta sitten jotain tapahtui. Näkyi aurinko ja samalla hetkellä kun katsoin ulos, kaikki kirkastui. Niin helposti sitä ihminen unohtaa asioita. Talvessa on nimittäin paljon, mitä rakastan, erityisesti lumen luomat talvimaisemat. 

Mukavaa talvessa:

• Loputtomat kauniit maisemat. Lumi, kuura, jää ja halla ovat valokuvaajan tai luontonautiskelijan parhaita yhtäviä. Kun viljakentätä tai metsät peittyvät lumeen ja auringon säteet heijastelevat kuin miljoona pientä timanttia. Se on ihanaa talvessa.
• Pukeutuminen. Mikään ei ole niin ihanaa, kuin vetää päälle se kolmas villapaita, istua karvasukat jalassa ja juoda kaakaota. Lisäksi pidän mielelläni pipoa päässä kotona. Se lämmittää mukavasti. 
• Talvella voi seurailla eläimiä ja lintusia. Me ainakin ruokimme laudalla noita pieniä pullukoita ja dissaamme salaa oravia. En pidä oravista. Lisäksi meillä on peuroja ja kettuja, joiden jälkiä on mukava seurailla. Me käydään isän kanssa aina välillä hankikannon aikaan patikoimassa tossa läheisessä metsässä ja seuraillaan jälkiä.
• Lumileikit! Lumienkelit, lumisota, lumiukot ja akat ovat kaikki ihania. Hiihtää en osaa, luistella en halua ja pulkkamäkene menen vain osoittaakseni rohkeuteni. Mutta oi ne kaikki ihanat peuhailuhetket lumessa. Kun talon varjoisalle puolelle on kertynyt tarpeeksi lunta, raahaamme pihalle vanhat maalaustelineet ja hypimme korkealta lumihankeen. Sitten yritämme kaivaa itsemme epätoivoisesti ylös ja sama uudestaan. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan.
• Kovina pakkasöinä tähtitaivas näkyy erinomaisesti ja varsinkin meillä, kun ei ole valotolppia häiritsemässä. Tähtien tarkkailu on ihanaa, kun levittää viltin lumelle ja makoilee siinä selällään. Nytkin saattaa nähdä kuinka tähtivyö leikkaa halki tumman taivaan. Se on kaunista.
• Parasta talvessa on avantouinti. Saunasta kun pulahtaa suorana kylmään veteen ja kiljuu keuhkot tyhjiksi, se on parasta. Perus lumessakieriminen käy myös.

Voisin luetella vielä monta ihanaa asiaa talvesta, mutta tiedän että teilläkin on kokemuksia talvesta, eikä tämä ole siis mitään uutta. Pistän vielä muutamia kivoja kuvia talvelta, niin päästään oikeen fiilikseen.

Hyvää lopputalvea!

P.S. Laittakaa soimaan American mouth- Flighless bird tai Michael Buble- All I want for Christmas is you

Pikavisiitti Tampereelle

Pikavisiitti Tampereelle

Apina (veljeni) kieltäytyi viimehetkellä ihanasta viikonloppuretkestä Tampereelle. Niinpä lähdin yksin matkaan junalla. Juna on mielestäni ehdottomasti miellyttävin tapa matkustaa. Junassa sattuu aina kaikkea kivaa ja muistamisen arvoista. Tällä kertaa takanani istui mukava pappismies, joka oli matkalla Joensuuhun. Hän rupatteli koko matkan viereisen penkin naisen kanssa ja siihen rauhalliseen puheensolinaan minä nukahdin. En yleensä nuku junassa, olen kai liian skeptinen siihen, mutta tämä oli mukava poikkeus.

Matka sujui siis hyvin nukkuessa ja pian oltiinkin perillä. Kiertelin kaikki vakkari paikat: Aurinko, Carlings, Vero Moda, Cybershop, Indiska, Suomalainen, jne.

     

Nyt voi ihquttaa. ;3 Tampere on todella kaunis kaupunki ja tulevaisuudessa olisi hienoa päästä sinne asumaan. Vanha teollisuuskaupunki uhkuu edelleen ajan pakinoimaa komeutta. Romanttinen, mutta nuorekas. Kaupunki on juuri sopivan kokoinen ja täynnä ihania pikkuputiikkeja, edelleen suht lähellä hesaa. 

Kun kunto alkoi pettää ja veto loppua, oli aika siirtyä rakkaan tätini (nimike: Kulta) luokse asustelemaan. Oli kiva ilta, kun oltiin kuudestaan: minä, Mumme, Kulta, Lancelot, serkku ja serkun tyttöystävä. Juteltiin kännyköistä ja katseltiin elokuvia.

Tädilläni on ehkä maailman kaunein koti. Paljon valkoista, kultaista ja kaikkea antiikkista. Lisäksi hänellä on taito löytää kaikki maailman kauneimmat kukkaset. Nerokas nainen kerrassaan. Lopuksi ihailtiin perinteistä auringonlaskua. =)

Tykkään enemmän auringonlaskuista, mutta siitä jutellaan toiste.

Sunnuntaina matka vei kohti kotia ja kävin kaverini kanssa katsomassa pitkään sekä hartaudella odottamaani elokuvaa: Piin Elämä (Life Of Pi) perustuen Yann Martelin romaaniin

 

http://www.youtube.com/watch?v=DqW1AOi1eRg

http://www.youtube.com/watch?v=D2ZueuRSV8s

Jos ette katso, lukekaa! Jos ette lue, kattokaa! Oli hyvä. 9/10 Bengalintiikeristä, vaikka tämä oli osin osin animoitu. =^.^=

P.S. Ensi kerralla kun käyn, näytän teille suosikki kahvilani top.3 Tampereelta.

Parturiin >=(

Parturiin... vai ei sittenkään?

Esine, joka tulisi mielestäni löytyä jokaisesta taloudesta on:
Parturisakset

Tätini lahjoitti minulle aikoinaan omat laadukkaat parturisakset. Ollessani pieni, niitä käytettiin enimmäkseen (hyvin hyvin tyylikkäiden) etuhiusteni lyhentämiseen. Kun aloin kasvattaa hiuksiani sakset oikeastaan unohtuivat kokonaan ja jäivät pölyttymään nurkkaan. Kolme vuotta sitten koitti kuitenkin kohtalokas päivä, kun hiukseni alkoivat vakavasti tarvita hieman harvennusta.

Niinpä tietämättömänä ja kokemattomana menin varaamaan itselleni ajan parturiin. Parturinani oli nuori ja mukava nainen. Juuri sellainen ihanne parturi, joka ymmärtäisi nuoria ja meidän vaihtelevia trendejämme. Ohjeeni olivat selvät. 
"Ota pois vähän huonoja latvoja, että ne kasvaa taas paremmin. Joku kymmenen senttiä."
Hiukseni ovat aina olleet suurin ylpeyden aiheeni ja ne olivat niiiin ihanat:

(Valitan järkyttävää ilmettäni, mutta tässä tukka näkyy koko komeudessaan. =3 Kuva on satunnaiselta kuvauskeikalta)

Parturi hoiti työnsä ja kysyi lopuksi, voisiko hän "hieman" kihartaa hiuksiani, sillä ne näyttäisivät "todella upeilta" niin. Yritin hieman pistää vastaan, mutta paikalla oli muitakin partureita ja kysymys muuttui vaatikukseksi. Eli suostuin... se oli elämäni pahin virhe. 

Are you fu**ing kidding me!?
Oikeesti!
Mittasin lattialta muutamia hiuksia ja ne oli melkein 30cm pitkiä. Minkäs siinä sitten teet, kuin olet ja kidut. Parturini vastasi poliittisesti: Ne on musta nyt paljon paremman näköset. Laskeskelin, että jos ihmisen hiukset kasvaa keskimäärin sentin kuukaudessa, niin toi "ihastuttava neiti" hävitti elämästäni juuri 30kk eli 2 vuotta ja 6 kuukautta. 

Tästä traumatisoituneena olen leikannut omat hiukseni kotona. Olkoon tämä siis varoittava esimerkki kaikille.

P.S. Olen vakaasti päättänyt hankkia nuo unelmahiukset takaisin ja kevääseen mennessä aletaan olla jo lähellä päämäärää. Lisäilen pian tuoreempia kuvia. 

Moiz!

Kyllä, olin aluksi tosi skeptinen tästä blogi-buumista, mutta aika ja ihanat ihmiset ovat pehmentäneet minua. Niinpä nyt avaan oman pienen unelma blogini ja teemana olen minä, harrastukseni, pohdintani ja jonkin asteinen negatiivissävyinen valitus. Pistetään siis käyntiin kunnon oodi elämälle.

P.S. Olen tosi huono kirjoittamaan itsestäni, mutta kirjoittelenkin lähinnä omaksi ilokseni.

P.P.S. Pyydän anteeksi jo etukäteen, sillä kielioppini on aika... itseään. Lisäksi harrastan aktiivisesti kiirjoitusbvirheitä.